Ex pyörittää taas tätä sirkusta. Tai ainakin kovasti haluaa pyörittää. Lapsellamme oli hammashoitajalle aika joku hetki sitten ja aamulla tuli lapselta viestiä, että se on peruttu, iskä laittoi viestiä. Mulle tuli heti sellainen outo olo, että mitä on tapahtunut. Mun oli soitettava ja varmistettava, hammashoitolaan ja totta, hoitaja oli sairastunut ja aika oli siirretty tammikuun alkuun. Sitten exältä tuli yksi ilta kiukkuista viestiä, että lapsella on nyt sitten huomenna se hammaslääkäriaika aamupäivällä, että "sinä viet sen sinne". Ja päälle tuli uhkailuja elarien maksamisesta, että kun "en sitäKÄÄN asiaa halunnut sopia. Lisäksi hän oli erittäin närkästynyt, etten ollut hänen kanssaan sopinut, milloin lapsi aina tulee minulle, kuten olisi pitänyt, vaan tahallani kärjistän tilannetta ja "ohitan lähivanhemman"!! (Koko syksy on menty näin, se ei ole aiemmin sanonut asiasta yhtään mitään. SITÄPAITSI, ei paljon huvita hänelle ilmotella, kun sieltä voi tulla mitä vastausta vaan. Lisäksi lapsen minun luokse tuleminen on välillä niin epävarmaa, jo silloinkin, kun hän on luvannut tulla, se perutaankin. Onko tuossa taustalla isänsä vaikuttamassa, varmaan usein on.) Olin ihan ymmälläni koko viestistä, vastasin vain, etten ole tietoinen huomisesta hammaslääkäristä. En mitään muuta, vaikka luonnostelin jo pitkää viestiä piikittelyineen kaikkineen. Onneksi sain juuri tuohon saumaan rakkaaltani tukea, enkä lähtenyt provosoitumaan.

Soitin taas aamulla hammashoitolaan ja kyllä, mieheni pyynnöstä tammikuinen hammashoitoaika oli siirretty ja se oli sinä päivänä, mutta vasta iltapäivällä! (Voin vaikka lyödä vetoa, että hänellä on naisensa kanssa joku matka siinä uuden vuoden aikaan...) Sitten kirjoitin exälle niin lyhyen sähköpostin kuin kykenin, pelkkää asiaa. Ja ylimääräisenä asiana kirjoitin, että minä en ole kieltänyt aikuista lastamme häntä tapaamasta, että jos sinä et osaa/pysty pitämään lapseesi yhteyttä, niin se ei ole minun vika, se on sinun valinta. Tähän hän vastasi että "paskapuhetta, kuten kaikki muukin".  Tuo aihe oli nimittäin noussut esiin, kun lapsemme sitä minulta taas kerran kyseli, että miksi he eivät pidä yhteyttä. Sittemmin (minun kehoituksestani) aikuinen lapsemme laittoi isälleen viestiä, että tulee joululomalla käymään, johon isänsä vastasi vain että "kiva". Siis KIVA??!!!!! Ei mitään muuta. JOS hän haluaisi nähdä lapsensa oikeasti, hän olisi kysellyt milloin tulet, oletko yötä, kauanko viivyt jne... ilmaissut kiinnostuksensa ja ollut innoissaan. Mutta ei tämä isä. Hänestä se oli vain kiva. Ihan kiva, ihan sama. Muutenkin vastasi sähköpostiini huomattavan kiukkuisesti ja ärhäkkäästi. Minä olen kuulemma käyttäytynyt huonosti, siitä hän "on kirjannut ylös monta tapausta".

Onkohan hänellä tullut ryppyjä rakkauteen? Ensin ajattelin että voi ei, jos niin on. Silloin hän piinaa minua entistä enemmän. Mutta, lopuksihan se on ihan sama, onko hänellä ketään vai ei. En odota, että pääsen hänestä eroon lopullisesti vielä vuosiin. Kunhan saisin lapsemme muuttamaan minun luokseni, kokonaan. Hän pelaa niin kovaa peliä lapsemme kustannuksella, että kyllä lapsi ihan kohta ymmärtää jutun juonen. Kuten Irinan Kuurupiilossa lauletaan "annat tikkarin ja viet sen pois, niin hajoitat mut ja hallitset". Ensin hän lupaa kaikkea ja kohta pyörtää puheensa ja sen olen lapsellekin sanonut jo aikaa sitten, että sen ihmisen sanat ja teot ei täsmää eikä siihen ihmiseen kannata luottaa. Toinen biisi, missä mun mielestä sanat kertoo narsismista, on tämä ihanan Haloo Helsingin uusin kappale:
 

Haloo Helsinki: Rakas

Se oli sun lämpö jolla mut koukkuun sait

Siihen suureen tunteeseen ei koskaan päde lait

Sitten saapui se loputon kaunopuheisuus

jos olin poissa sekunnin se oli sulle ikuisuus

Me oltiin niin lähellä sitä täydellistä rakkautta

jossa roikkui vain se mutta joka nieltiin.

Rakas ollaan vaan hiljaa katsellaan huojuvaa viljaa se kauniisti katseestas taipuu ja niin taivun myös minäkin rakas ollaan vain hiljaa ei korjata vuotavaa maljaa, rakastellaan yhtä aikaa niin kuin nuo perhosetkin, jotka hiljalleen pois katoaa

Täydellinen rakkaus me oltiin kai toinen vallan kahvana,

toinen saranapuolen sai

Sä rajoitit kaiken sen mitä mulla oli elämässä

Ei sormus rakkautta tuo kädessä, joka raivoaa

Rakas ollaan vaan hiljaa katsellaan huojuvaa viljaa se kauniisti katseestas taipuu ja niin taivun myös minäkin rakas ollaan vain hiljaa ei korjata vuotavaa maljaa rakastellaan yhtä aikaa niinkuin nuo perhosetkin kaikki katseestaas kuoli ja niin kuolin myös minäkin.

-Tähti