Kipeetä on tehnyt viime viikot, ihan käsittämättömän kipeetä. Olen kiduttanut itseäni ajatuksilla, mitä M ja hänen uusi rakkautensa ovat touhunneet öin ja päivin. Se on tyhmää, mutta minkäs teet. Jotenkin ne ajatukset vaan on tasan niin kauan kiusana, kunnes tulee muuta ajateltavaa.

Liityin nettitreffipalveluun, josko löytäisin sieltä keskusteluseuraa. Olen aika pettynyt niihin miehiin, suurin osa ei vaan osaa kirjottaa mitään. Seksiseuraa hakevia en edes noteeraa, onnea vaan heille. Olen kirjotellut kymmenien miesten kanssa ja vain yksi osaa kirjottaa. Kirjoittelu on yleensä yksipuolista, eli miehet ei kysele mitään. Lisäksi kaikki kirjoitetaan yhteen pötköön ilman välimerkkejä. Tai sitten kirjoitellaan kaikenlaisia latteuksia "olet söpö""olisi ihana viereesi nukahtaa" niin mitä noihinkin edes voi vastata?

Yksi mies siellä on tosiaan ylitse muiden. Olen erittäin kiinnostunut hänestä ja hän on ehdottomasti tuonut elämääni lisää vipinää. Mutta luulen, ettei hänkään ole se oikea. Hänestä puuttuu se kipinä elämään, mitä haluan mieheltä. Haluaisin miehen joka haluaa Elää, on innostunut vähän kaikesta, rikkoo rutiineja ja on hauska, iloinen ja mielenkiintoinen. Hänen pitää kysellä musta kaikki mahdollinen. Hän haluaisi välillä yllättää mut! Hän viettelisi mut, haluaisi mua ja silittäisi, ottaisi mut. Hän olisi se, joka vie ja minä voisin vain nauttia. Sellainen, jonka kanssa yhdessä suunniteltaisiin tulevia reissuja ja kaikkea muuta. Jonka kanssa kesäiltana laiturin nokassa istuen katseltaisiin ilta-aurinkoa ja haaveiltaisin tulevasta.

Haluan vaan rakastaa, ja enemmän kuin sitä, haluan että joku rakastaa MINUA.

-Tähti