Raha on narsistille vallankäytön väline.

Meillä oli exän kanssa aina omat tilimme ja maksoimme molemmat yhteisiä menoja. Ex sanoi aina, että "meidän rahat on yhteisiä, että meille tulee tietyt summat rahaa joka kuukausi, mutta ne on yhteisiä rahoja". Eli tarkoitti sitä, mitä laskujen maksamisen jälkeen jää. Väärin. Minun rahat oli meidän rahoja, exän rahat hänen omiaan. Minun laskut oli minun laskuja ja hänen laskut meidän laskuja.

Hän tienasi enemmän kuin minä. Ja maksoi enemmän laskuja kuin minä, tai niin halusi asian minun ymmärtävän. Minä osallistuin aina perheen menoihin, vaikka olin välillä äitiyslomalla, hoitovapaalla, opiskelemassa ja sittemmin lomautuksilla. Ne heikommat ajat ei olleet koskaan syynä siiihen, ettenkö osallistuisi. Ja niin se mielestäni kuuluukin.

Pikkuhiljaa huomasin, että visani oli ihan tapissa, kokoajan. En saanut sitä lyhennettyä millään, sillä aina kuun lopussa tili oli tyhjä ja kaupassakäyntejä piti maksaa visalla. Ex lupaili aina auttaa, mutta sitä hän ei koskaan tehnyt. Hän oli isossa tehtaassa päällikkönä ja välillä sai aikamoisiakin tilejä ja silloin lupaili, että maksetaan sun visas pois. Sillointällöin sain häneltä 100e, tai hän maksoi ostokset kaupassa tai muuta pienta, mutta koskaan hän ei lunastanut lupaustaan auttaa minua. Hän tavallaan yritti osoittaa, että maksaa kaikkea ja osallistuu, ja olin siihen tyytyväinen, mutta kohta vetäisi taas maton jalkojeni alta, nauraen, että et kai nyt luullut että minä sinua autan.

Pojallamme oli lapsena todella kallis harrastus, johon upposi tuhansia euroja vuodessa ja jota varten piti esim. ostaa asuntoauto, että harrastaminen olisi helpompaa. Joskus mietin, miten eriarvoisesti hän kohtelikaan lapsiamme. Samaan aikaan minä yritin pitää tytöllämme myös harrastuksia yllä, joihin upposi kymppejä. Tytöllemme piti ostaa polkupyörä, joka haettiin uutena kaupasta, jonka TYTTÖMME maksoi itse, koka exällä ei sattunut olemaan sitä 150e rahaa. Minulla sitä ei todellakaan ollut. Ex lupasi tytölle maksaa pyörän takaisin, mitä hän ei ole vieläkään tehnyt. Tyttömme pääsi ripille ja ex junaili vanhempiensa avustuksella skootterin hänelle, ihan uuden. Vuosia myöhemmin selvisi, että mummo ja pappa olisivat antaneet tytölle muutaman satasen rippirahaa, mutta ex oli puhunut heille, että tyttö haluaa skoootterin ja he osallistuivat sillä rahasummalla sen maksamiseen. Tänä kesänä tyttömme laittoi isälleen asiasta viestin, että haluaa ne rahat takaisin, sillä häneltä ei koskaan asiaa edes kysytty eikä hän halunnut sen menevän noin. Ex vastasi todella ilkeästi, että hänellä on toisenlainen muistikuva asiasta. Ei puhettakaan, että asiasta olisi voinut keskustella ja päästä joninlaiseen sopuun. On törkeää.

Ex väitti aina, että lyhentää asunolainaamme aika suurella summalla/kk. Sitä en koskaan epäillyt. Vasta eron jälkeen aloin miettimään, että jos hän todella olisi lainaa lyhentänyt niin suurella summalla, sitä ei pitäisi enää olla jäljellä juuri ollenkaan! Silti hän väitti lakimiehelle, että sitä on reilusti yli 100 000e. Voi että, kun olisin silloin asian tajunnut ja vaatinut virallisia dokumentteja lyhennyksistä ja lainasta. Olisipa ollut todella hauska nähdä exän ilme ja miten asiat oikeasti olivatkaan. Nyt hän sillä nyyhkytarinallaan "talosta jää niin paljon velkaa minulle maksettavaksi" sai aikaan tietenkin sen minkä halusikin, eli minä lähdin todella edullisesti liitosta pois. Ei puhettakaan tasa-arvosta. No, tuota en viitsi paljoa ajatella vaan olen tyytyväinen, että sain jotain ja mielestäni olen sijoittanut rahat ihan hyvin, vaikka nyt minullakin on asuntolainaa.

Ex maksatti minullakin paljon sellaista, mitä hän itse olisi voinut maksaa, esim. matkoja. Hän halusi, että lähdemme reissuun milloin minnekin ja minä olin se, joka kituutin reissun takia. Yritin maksaa ja samalla olin taloudellisessa kurimuksessa sen takia. Kuinka edes suostuin tuohon? Koska esim. matkoja tilatessa hän hän aina sanoi, että maksetaan se sitten yhdessä ja kyllä meillä on varaa ja älä huoli...  

Minä tankkasin välillä autoamme esim. vain kadellakympillä, kun ei kertakaikkiaan ollut varaa. Monesti ex kävi sitten ajelemassa sillä, tuli takaisin ja tankki tyhjänä. Kerran hänen piti siirtää tililleni rahaa, että pääsen töiden jälkeen ruokakauppaan, kun minulla ei ollut yhtään rahaa. Hän ei muistanut sitä työpäivän aikana tehdä ja oli jo kotona kun asiasta hänelle soitin. Hän sanoi ettei voi siirtää rahaa, kun kaikki tunnarit on töissä. Suutuin, koska tästä oli puhuttu ja hän sanoi että ajele kotiin ja ota hänen korttinsa ja maksa sillä. Joo-o, että ajelisin 30km edes-takas (autokin olisi pitänyt tankata silloin) ja sitten olisin päässyt ostamaan ruokia. No, käytin oman visani siinä taas tappiin. Joskus viikonlopuksi halusin ostaa jotain hyvää, esim. juustoja ja niillä olisi sitten voinut herkutella. No, ex saattoi vetää iltapalalla koko juustopaketin! Täysin kyselemättä, että voiko syödä tai yhtään ajattelematta, että ehkä joku muukin olisi halunnut maistaa! Hän veteli puukolla paksuja siivuja, heitti paketin sitten jääkaappiin avonaisena, niin että se loppu oli aamuun mennessä kuivahtanut. Näitä vastaavia tapahtumia on vaikka kuinka monta. Hän tavallaan näytti käytöksellään, että minun ostamilla paremmilla herkuilla ei ollut tuon taivaallista väliä, hän ei suonut ajatustakaan sille, että olin vähistä rahoista ostanut joain erikoista, vaan meni omistajan elkein jääkaapille ja mussutti kaiken mitä halusi.

Tyhjiä lupauksia oli paljon ja minä uskoin. Minä luotin mieheeni ja uskoin, että hänkin haluaa vaan perheensä parasta. Ei, hän hyvin todennäköisesti käytti joka kuukausi rahaa johonkin, mistä minulla ei ole vieläkään mitään hajua. Joko hän säästi rahaa tai osti esim. osakkeita. Oliko hänellä toinen nainen tai toisia naisia, joihin hän laittoi suht isoja summia rahaa? Hän kävi paljon työmatkoilla, ja enhän minä oikeastaan tiedä, kävikö todella vai ei. Hän soitteli aina matkoiltaan ja kertoi hyvin vuolaasti päivän tapahtumista ja ketä siellä on mukana jne. Uskoin silmää räpäyttämättä kaiken.

Eromme jälkeen tyttömme ajeli hänen autollaan ja kerran sitten etsin hansikaslokerosta jotain. Löysin kuitin, jonka mukaan hän oli häyttänyt jonkun naisen autoa katsastusmittauksissa. Nainen oli minulle täysin outo ja niin oli autokin. Homma oli tehty edellisenä kesänä, kun olimme vielä tiukasti naimisissa. Ja tämä nainen ei ole sama, kenen kanssa ex alkoi jo pari viikkoa muuttoni jälkeen seurustelemaan.

Narsistille siis raha on tärkeää, se on todella tärkeää. Exäni piti minua taloudellisesti ahtaalla, etten saisi itselleni mitään ja nimenomaan siksi, että minulla ei olisi vara erota. Visan piti olla tapissa kokoajan! Sitä ei ollutkaan tarkoitus ikinä maksaa yhdessä pois. Kun muutin pois kotoa, niin rahattomuus todellakin oli minulle ongelma ja stressin aihe, todella suuri sellainen. Vuorka-asunto piti saada, mutta kaupungin vuokra-asuntoihinkin pitää maksaa takuuvuokra, mikä on mielestäni vähän väärin. Muuttaminen on muutenkin kallista ja minunkin piti ostaa uusia huonekaluja, kun en kaikkea tietenkään voinut viedä entisestä kodistani. Minulle kävi siinä mielessä tietenkin hyvin, että sain exäni maksamaan osituksessa jotain ja sitten sain maksettua kaiken. Kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta ja voin vain kuvitella, millainen kuristava tunne se ahdistus on.

Liian sinisilmäinen ei kannata talousasioissa olla. Itse ihmettelin jälkeenpäin, etten edes tiennyt, paljonko meillä oli asuntovelkaa. En tiennyt paljollako sitä lyhennetään. En tiennyt, paljonko ex sai palkkaa kuukaudessa, sillä hänelle tuli palkkakuitit sähköisenä. Minulla oli vain hänen sanansa, johon siis ei olisi kannattanut luottaa.