perjantai, 9. elokuu 2019

You may be my lucky star, But I'm the luckiest by far

Aika vierii ja kaikenlaista on tapahtunut.

Päädyimme takaisin yhteen miesystäväni kanssa ja olen siitä NIIN onnellinen!!! Mä rakastan häntä täydestä sydämestä ja hän minua. Olemme puhuneet ja puhuneet, kaiken katkeruuden, mitä välillämme on ollut. Hän haluaa auttaa ja tukea minua, hän on ollut pahoillaan ja niin olen minäkin. En ollut oma itseni, kun lopetin suhteemme. Minun olisi pitänyt tukeutua häneen, mutta sen sijaan työnsin hänet pois. Ajattelin etten halua hänen joutuvan kärsimään siitä väsymyksestä ja huonosta olosta ja stressistä, mitä itse koin. En tajunnut ollenkaan,että sysäsin hänet todella huonoihin fiiliksiin.

Mutta, tästä seurasi itselleni aikapaljon harmia. Mustasukkaisuus. En ole ikinä ollut mustasukkainen, mutta nyt näen niitä peikkoja jokapaikassa ja kuvittelen mielessäni kaikenlaista. Hän ei ole pettänyt minua, suhde toiseen naiseen oli eromme aikana. Hän itsekin kutsui sitä laastariksi, hänelle oli tullut paniikki löytää heti joku uusi. Mielessäni pyörii nyt vain se, että hän on pystynyt löytämään toisen, ihastumaan ja minä jäin toiseksi. Näinhän se ei mennyt, mutta minkäs minä ajatuksilleni voin.

Kidutan itseäni kaikilla tyhmillä ajatuksilla. Kuinka hän kattelee muita naisia netissä, telkkarissa, salilla, uimarannalla jne.. Mulla on mennyt monta viikonloppua pilalle näistä johtuen. Mutta olen myös seurannut miestä, kun olemme olleet jossain, missä kauniita naisia parveilee. Ei hän niitä katso, näkee toki, mutta ei jää tuijottamaan. Onneksi. Hän saattaa havannoida ihan eri asioita, mitä minä ja se on ihanaa ja piristävää.

Olemme puhuneet tästä ongelmasta paljon ja toivon pääseväni siitä eroon, kun sitä tarpeeksi käsittelee. Ongelma on ihan turha, mieheni on kerta toisensa jälkeen sanonut, kuinka tärkeä hänelle olen, että hän arvostaa minua, että olen todella kaunis ja haluttava eikä ikinä halua ketään muuta. Hän on itkenyt monesti, kun on näitä asioita kertonut. Hän on todella kultainen ja kiltti ja uskon häntä, tietenkin. Ei hän tekisi mitään, mikä mua satuttaa. Nyt on itselläni ollut parempi kausi, kun olen päässyt tilanteen yläpuolelle, järki on voitolla tällähaavaa.

Haluan vaan nauttia elämästä ja meidän yhteisistä viikonlopuista. Meillä on yhteisiä harrastuksia, josta molemmat nauttii, me tehdään aina hyvää ruokaa ja syödään ihan rauhassa, ajan kanssa. Me puhutaan paljon ja ollaan sylikkäin, käsi kädessä. Hän ei todellakaan epäröi pussata keskellä väkijoukkoa, hän näyttää tunteensa. Hänen katseensa on niin intensiivinen, kun katsoo minua silmiin ja sanoo rakastavansa minua.

Toivon että pääsen mustasukkaisuudesta eroon, ettei se nakerra meidän välejä. Se on oikeasti todella hermoja vievää, masentavaa, pelottavaa, kuluttavaa, kun kokoajan miettii, että mitähän se toinen nyt touhuaa ja katselee. Me emme ole muuttamassa yhteen, joten emme ole yhdessä kokoajan. Yleensä viikonloput, mutta välillä haluan sillonkin omaa rauhaa ja mieskin tykkää, että on omaa aikaa. Mä en aio enkä halua alkaa häntä vahtimaan, ja kyllä minä luotan häneen ihan 100%, joten mitään ongelmaa ei pitäisi olla. Haluan olla hänelle se ihana nainen, jolta hän saa kaiken, mitä tarvitsee ja hän on minulle kyllä juuri se oikea mies, jolta saan kaiken. Ihan kaiken.

Ihanaa ja tunnelmallista elokuuta kaikille!

-Tähti

 

 

perjantai, 3. toukokuu 2019

It's no surprise I've been watching you lately

Kevät on ollu tosi vaikeeta aikaa. Jostain syystä en vaan pääse ex-miesystävästäni millään eroon, hän on mielessä kokoajan ja olen todella surullinen. Hän ei enää halua pitää yhteyttä, mutta haluaa kuitenkin olla ystäväni, en ymmärrä. Mun mielestä ystävät pitävät yhteyttä. Koen menettäneeni hänet nyt ihan kokonaan. Olen kuitenkin yrittänyt pitää hauskaa, vaikka suurin osa viikonlopuista onkin mennyt kotona möllöttäessä. Ei rahatkaan riitä, jos on kokoajan menossa.

Kävin sitten uuden kaverini kanssa "bilettämässä". Porukka oli todella paljon, kaikenikäisiä. Olo oli odottava ja olin hyvällä tuulella, tanssin itekseni, kaverin kanssa ja parin miehen kanssa. Mutta loppujenlopuksi ilta oli varsin lattea, ei ketään mielenkiintoista tyyppiä. Mutta kiva oli käydä jossain!

Myöhemmin olin toisen ystäväni kanssa lähikaupungissa bilettämässä ja se ilta oli vielä latteampi kuin edellinen. Kukaan ei ole kiinnostunut minusta enkä minä osaa vielä lähestyä ketään. Todella paksu muuri on alkaa juttelemaan miehille, en mä vaan osaa. Ja huono itsetunto ei auta asiaa yhtään. Jokatapauksessa me ystäväni kanssa tanssittiin ja pidettiin todella hauskaa!

Vanha luokkakaverini aktivoitui ja on laitellut paljon viestejä ja ollaan yritetty tavata monta kertaa. Molempia taitaa vaan jännittää, kun se oli niin vaikeaa. Mutta kerran se onnistui ja hän tuli mun luona käymään. Keitin kahvia ja juteltiin kaikkea, hän on todella kova puhumaan. Hän oli "säilynyt" hyvänä, ei mitään valittamista ulkokuoressa. Muuten hänen elämänsä tuntui olevan hiukan liian hektistä, hänellä on 4 lasta, nuorin 2v ja lapsia kahden eri naisen kanssa. 

Sen jälkeen meni pari päivää, kun ex-miesystäväni tuli juttusille.

Että heillä on mennyt välit poikki sen uuden naisen kanssa. Hän itse ei ollutkaan viihtynyt naisen seurassa ja suhteessa oli liikaa ongelmia.

Ja mulla pysähtyi sydän, ja sitten se alkoi pamppailemaan ihan hurjana.

Huh. No enhän mä voinut muuta, kun kuunnella. Me ei oltu enää pidetty yhteyttä hänen toiveestaan ja olin vähän katkera siitä, joten oli vaikeaa suhtautua hänen avautumiseen. Aihe oli kuitenkin ehdottoman oikea ja kiinnostava. Tietenkin olin pahoillani hänen puolesta, en halua hänelle mitään pahaa.

- To be continued -

-Tähti

torstai, 14. maaliskuu 2019

En saanu onnellista loppuu, Mut mä laitan sen kultareunuksiin

Tuskaa ja tuskaa,

miten tämän elämän saisi nyt jotenkin iloisemmaksi?? Olemme pitäneet edellisen miesystäväni kanssa säännöllisesti yhteyttä ja toisaalta se on vaikeuttanut oloani, koska hän kertoilee myös paljon nykyisestä naisestaan. Ei tietenkään mitään henkilökohtaisuuksia, en halua kuullakkaan semmosta. Toisaalta yhteydenpito on itsellenikin ollut hyvää ajanvietettä ja saan edes jonkun kanssa kirjoitella ja vaihtaa kuulumisia. Nyt maanantaina sitten hän teki päätöksen, ettei halua jatkaa kirjottelua. Hänelle on tullut sellainen olo, ettei pääse musta kunnolla eroon, vaan miettii mua ihan liikaa. Toki sitten vastasin, että tehdään niin, vaikka se sattuukin. 

Luulen että suurin syy tuolle asialle oli se, että sanoin liittyneeni Tinderiin. Hän kirjottikin, ettei halua kuulla, jos käyn treffeillä tai mitään muutakaan, että se tekee liian kipeetä hänelle. Miksi se niin kipeää tekee? Hän alkoi seurustelemaan viisi viikkoa eromme jälkeen Tinderistä löytyneen naisen kanssa. Eli siinä muutama viikko on kirjoiteltu ennen tapaamista. Miltä se minusta sitten tuntui?? Ihan kauhealle, se mies repi sydämen irti rinnastani. Joulu meni ihan pilalle. Olin ihan hajalla. Emme eronneet riitojen takia, vaan minun täydellisen uupumisen takia. Itse ajattelin, että kun saan levätä ihan kunnolla muutaman viikon, kuukauden, niin voidaan pikkuhiljaa alkaa tapailemaan taas. Mutta hänelle tuli ilmiselvä paniikki löytää tilalle heti uusi.

Ja nyt hän ei halua eikä kestä kuulla jos minä alan deittailemaan yli 4kk erosta. 

Meillä oli niin suuri rakkaus, ettei tosikaan. Ei meistä kumpikaan ole siitä päässyt vielä yli. Todella harmi, että ex seurustelee, hän on täysin sitoutunut toiseen ja tunnen sen miehen, että hän ei tule sitä naista jättämään. Hän on uskollinen ja luotettava.

Että semmoisen kultakimpaleen ja ihanuuden MINÄ, tyhmä nainen, päästin menemään. Mutta, uskon että jos meidät on tarkoitettu yhteen, niin me tullaan vielä olemaan yhdessä. Nyt yritän kovasti fiilistellä sinkkuutta, onhan sekin hienoa! Lähden lauantaina bilettämään uuden ystäväni kanssa (nainen), joka on myös hiljattain eronnut ja hän on todella hersyvä persoona! Mun on pakko heittäytyä nyt menovaihteelle ja haluan päästä takaisin siihen helppoon ja hauskaan fiilikseen, mikä oli joskus alle 18v sinkkuna! Ai että niitä aikoja, kun suurella tyttöporukalla heiluttiin milloin missäkin päin Suomenmaata ja aina oli hauskaa.

Oikein hauskaa viikonloppua ihan meille kaikille :)

- Tähti

 

sunnuntai, 10. helmikuu 2019

Katson taaksepäin, vain kiskot sinne jää

Nyt on takana netteideittiprofiili, kaikkine kokemuksineen. Käteen ei jäänyt yhtään mitään, valitettavasti. Siellä ei nyt vaan kohdannut mun osalta tarjonta, vaikka olin ihan avoin kaikille. Sen jälkeen oli vähän viritelmää yhden ylä-asteelta tutun miehen kanssa, mutta siitäkään ei tullut mitään kun hän teki oharit kahteen kertaan. Jälkimmäisellä kerralla ei edes viitsinyt ilmottaa, ettei tulekaan. Luotin häneen, muistan koulusta, että hän oli luokan fiksuin poika ja käyttäytyi hyvin. En kyllä enää suostu tuommoiseen kohteluun, että odotan koko illan ja kukaan ei tule. Liiasta kiltteydestä olen joutunut ennenkin maksamaan, en vaan osaa pitää puoliani.

Mun pitää vissiin keskittyä nyt ihan itteeni, en mä muuten osaa noita kokemuksia mieltää. Väkisin ei mitään synny ja en mä kovin vakavaa suhdetta ehkä edes halua. Kaipaan vaan miestä elämääni, mutta pelottaa sitoutuminen ja onko musta siihen. Muutama kuukausi sinkkuna on tehnyt sen, että arvostan omaa aikaa todella paljon. Kuulostaa ristiriitaiselle, mutta kiva kun olis kuitenkin joku mies, silloin tällöin seurana. Viikonloput on aika pitkiä viettää yksin ja täällä pikkukaupungissa ei ole yhtään mitään rientoja, en vaan tajua, missä voisin miehiä tavata.

Odotan että kevät tulee ja illat pitenee ja tulis iltaisinkin lähettyä ulkoilemaan ja pyöräilemään. Jotenkin on niin nuhjaantunut olo kylmän ja lumisen talven jälkeen, että sitä kaipaa valoisia iltoja. Ja piristystä. Luulin, että sinkkuna pystyisin enemmän olemaan kavereitteni kanssa, mutta heilläkin on ne omat kiireensä. On ollut vähän vaikeaa totutella sinkkuelämään, kun aina on seurustellut, 18 vuotiaasta lähtien. Se totaalinen yksinäisyys, mikä tulee, kun on tarpeeksi kauan yksin. No, mulla on aikaa vasta muutama kuukausi, mutta sekin riittää. Tuntuu siltä, että sutii vaan paikallaan eikä vaan etene minnekään. Jotenkin pyristelee sitä vastaan,että on yksin, vaikka toisaalta yksin olemisessa on todella paljon hyviäkin puolia.

Mukavaa helmikuuta!

-Tähti

 

tiistai, 15. tammikuu 2019

Kaurahattu, rehupuntti, punaniska, perusjuntti..

Olen liittynyt siis deittipalveluun ja onhan siellä kaikenlaisia miehiä. Se on oikeasti säälittävää, kuinka huonosti miehet kirjottaa. Kuulemma myös naiset on aika huonoja kirjottamaan.

Ihan perussääntöjä:

  • Isot alkukirjaimet, pilkut ja pisteet. Muuten on vaikeeta joskus ymmärtää, mitä tarkoitetaan kun kaikki sanat on samassa pötkössä. Kirjoita mieluummin koneella kun puhelimella.
  • Yritä kirjottaa jotain asiaa. Kysy miten on päivä mennyt, olitko töissä tai mitä teet iltaisin kotona tms.. 
  • Kysele! Kun nainen/mies vastaa, niin kysy jotain, muuten keskustelu tyssää! Ei kukaan jaksa sellaista, mikä ei johda mihinkään.
  • Älä kysy ensimmäisenä kuitenkaan avainta kuva-albumiin tai seksiä tms.. Yleensä ihmiset haluaa ensin vähän tutustua toiseen.

Itse kirjottelin jokaiselle miehelle, joka edes jotain yritti kertoa. Se, että lopulta kirjottelin enää kahdelle, nyt enää yhdelle, johtuu siitä, ettei muut keskustelut johtaneet yhtään mihinkään. Ehkä olisi ollut mielenkiintoisia miehiä tarjolla muitakin. Itse tein alotteen kolmelle, joista kukaan ei vastannut minulle takaisin. En ole ruma, vaan kaunis 47v nainen.

Tämä yksi mies, jolle kirjottelen, on ihan tavallisen oloinen suomalainen mies. Hänen kasvonsa tekivät minuun jonkunlaisen säväyksen, vaikkei häntä kovin komeaksi voi sanoa. Olemme kirjoitelleet nyt reilun viikon ja suunnittelemme tapaamista. Minulla on vähän perhosia vatsassa, jännittää. 

Entisen miesystäväni kanssa olemme ystäviä ja pidämme yhteyttä. Olen kuitenkin nyt vihdoin saanut taottua kallooni, että hänellä on uusi nainen ja hän on mennyt eteenpäin ja suhde on vakava. Minunkin vaan pitää mennä ihan oikeasti eteenpäin. Kovasti on edelleen tunteita entistä kohtaan ja hänelläkin minua kohtaan. Mietin myös niin, että jos meidät on tarkoitettu olevan vielä joskus yhdessä, niin niin tulee käymään. Mutta en jää odottamaan enkä jätä elämääni elämättä sen takia.

-Tähti